Jälleen kerran, kuin huomaamatta kesä on vaihtunut syksyksi ja olemme vinhaa vauhtia liukumassa kohti talvea. Syksyn tulon huomaa monessa asiassa. Lehdet alkavat kellastua, ilmat kylmetä ja peltomaisema muuttaa muotoaan. Kuntapolitiikassa syksyn tulon huomaa kaikkein selkeimmin kokoustahdin kiristymisenä ja entistä paksumpina esityslistanippuina. Tulevan vuoden talousarvio alkaa puhututtaa niin valtakunnan kuin kuntienkin tasolla. Tänä syksynä tavanomainen budjettikeskustelu, niin eduskunnassa kuin kunnissakin, saa aivan uudenlaista potkua vallitsevasta talousahdingosta, joka koettelee kaikkia kansalaisia. Kunnissa joudutaan näin syksyn tullen miettimään toden teolla miten tuleva vuosi selvitään.
On selvä asia, että monessa Hämeen kunnassa joudutaan vähintäänkin harkitsemaan kunnallisveroprosentin korotusta, mutta säästötoimia miettiessään kuntapäättäjät joutuvat tekemään ankaria valintoja myös siitä, minne säästötoimenpiteet joudutaan kohdistamaan. Ympäri Suomea on kuulunut viestejä siitä, että kuntien talousahdinko on pakottanut kohdistamaan säästötoimenpiteet erityisesti nuorisotyöhön ja koulutukseen. Kyläkouluja ollaan lakkauttamassa, kouluyksiköitä suurentamassa ja luokkakokoja kasvattamassa. Myös nuorisotyön määrärahoja on leikattu monissa kunnissa. Toki on ymmärrettävää, että kokonaisvaltaisia ja kaikkia kuntapalveluita koskevia säästötoimenpiteitä joudutaan tekemään, mutta on täysin käsittämätöntä, että monin paikoin suurimmat leikkaukset suoritetaan nimenomaan nuorisopuolella.
Herää jälleen kysymys, ettemmekö me todella ole oppineet mitään lukiessamme lisääntyneestä nuorten pahoinvoinnista ja mielenterveysongelmista? Lehdet ovat olleet viimeaikoina täynnä eri asiantuntijoiden lausuntoja siitä, että juuri viime laman aikaiset leikkaukset koulutus- ja nuorisopalveluissa, ovat osasyy nuorten nykyiseen syrjäytymisongelmaan. Tällaisina vaikeina aikoina olisi nimenomaan pidettävä huolta niistä, jotka tilanteesta eniten kärsivät. Vanhempien työttömyys, perheen taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat vaikuttavat lapsiin ja nuoriin raskaasti ja kun tämä kaikki yhdistetään heikentyneisiin nuoriso- ja koulutuspalveluihin, on soppa valmis. Tästä keitoksesta syntyykin suomalaiselle yhteiskunnalle todellinen syrjäytymissoppa, jonka vaikutukset näkyvät ja pitkään.
Nuorison ongelmat eivät rajoitu enää pelkästään vanhempien työllisyysongelmiin, vaan mukaan on tullut myös laajalle levinnyt nuorisotyöttömyys. Vasta valmistuneet ja syystä tai toisesta vaille opiskelupaikkaa jääneet nuoret ovat yhä enenevissä määrin vailla työtä. Maamme hallituskin vain voivottelee tilannetta mutta konkreettiset toimet asian ratkaisemiseksi ovat jääneet olemattomiin. Kuntatasolla asiaa on mahdoton ratkaista, mutta sielläkin voidaan tehdä toimia, joilla vaikeassa tilanteessa olevia nuoria voitaisiin auttaa. Ainakaan olemassa olevia työpaja- yms. toimintoja ei pitäisi ajaa alas pelkästään säästösyistä.
Meiltä kuntapäättäjiltä vaaditaankin nyt entistä vaikeampia päätöksiä. Olemme tulevan vuoden talousarvioita käsitellessämme tilanteessa, jossa joudumme katsomaan tekemiemme päätösten vaikutusta vuosien päähän. Ei kannata tuijottaa tehtyjen päätösten nopeita vaikutuksia, vaan on nähtävä asiat kokonaisuuksina, jotka vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin vuosienkin päästä. Olkaamme me sosialidemokraatit suunnannäyttäjiä kunnissamme ja ajatelkaamme myös tulevia sukupolvia.
(Teksti julkaistu Viikko-Häme lehden "Yhteiset asiamme" -palstalla 1.10.2009)
e premte, 2 tetor 2009
e enjte, 12 qershor 2008
Valmistujaisten vuosi
Julkaistu Viikko-Hämeessä 5.6.2008:
Taas on se aika vuodesta kun tuhannet nuoret ympäri maata ovat päättäneet koulunsa ja suunnanneet katseensa kohti kesän erilaisia rientoja. Suvivirsi laulettiin viime viikonloppuna sadoissa kouluissa ympäri maata. Itse olin sitä laulamassa nyt kahdettatoista kertaa. Tämä kerta oli sikäli ikimuistoinen, että painoin myös valkolakin samassa juhlassa päähäni. Samaan aikaan sen teki kanssani noin 30 000 muuta nuorukaista ympäri Suomea.
Lehdet ovat kovasti hehkuttaneet meidän uusien ylioppilaiden koulu-urakan päättymistä ja sadoista ammattikouluista valmistuneet tuhannet opiskelijat ovat jääneet huomattavasti vähemmälle huomiolle. Mielestäni juuri nämä ammatillisen tutkinnon suorittaneet pitäisi huomioida erityisen tarkasti, sillä hehän ovat täysin valmiita aloittamaan työelämässä jo nyt. Heidän urakkansa koulumaailmassa on ihan oikeasti ohi, kun taas ylioppilailla se jatkuu vielä vuosia.
Nyt viikonloppuna onkin luvassa hieman toisenlaiset valmistujaiset. Silloin nimittäin valmistuu puolueellemme yksi puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja puoluesihteeri lukuisten kandidaattien joukosta. Takana on armoton, yli kahden kuukauden urakka, jonka aikana kokelaiden kyvyt ja osaaminen on mitattu erilaisissa paneeleissa ja keskustelutilaisuuksissa. Huomenna ratkeaa kenelle 350-jäseninen "tutkintolautakunta" antaa parhaat arvosanat ja valtakirjan puolueen johtoon. Valinta on vaikea mutta uskon, että viisaat puoluekokousedustajamme löytävät johtotehtäviin ne kaikkein parhaimmat.
Julkisuudessa on keskusteltu laajasti tulevasta puheenjohtajasta ja hänen persoonastaan. Toki siitä pitääkin keskustella mutta hiukan hirvittää, ettei kukaan ole juurikaan noteerannut sitä, että samassa kokouksessa valitaan myös varapuheenjohtajat ja puoluesihteeri. Erityisesti puoluesihteeri tulee olemaan tärkeässä asemassa puolueen järjestöllisen- ja käytännön työn tekemisessä. Mielestäni kokousedustajien tuleekin kiinnittää erityistä huomiota kaikkein pätevimmän puoluesihteerin valitsemiseen, sillä hänhän sitä arkista aherrusta puolueessa johtaa, joka meille rivijäsenille tuntuu olevan kaikkein tärkeintä. On sikälikin hieman ihmeellistä, ettei puoluesihteeripeliä ole puolueemme osalta käyty julkisuudessa vaikka rakkaan Keskustan puoluesihteerikisaa seurattiin julkisuudessa hyvin tarkasti Keskustan tehdessä samaa valintaa viime puoluekokouksessaan.
Puoluesihteeri on myös se henkilö, joka yhdessä puoluejohdon kanssa luotsaa puoluettamme kohti seuraavia valmistujaisia, jotka ovat jo lokakuussa. Lokakuussa valmistuu nimittäin koko joukko kuntapäättäjiä jokaiseen Suomen kuntaan. Osittain puoluekokouksen tämän viikonlopun päätöksistä riippuu se, kuinka monta näistä valmistuvista kuntapäättäjistä on demareita.
Näissä lokakuun valmistujaisissa on meillä demareilla se etu, että erityisesti pienten kuntien kepulaiset pakoilevat nyt vastuutaan tulevista kuntaliitoksista ja jäävät pois valtuustoista. Suurimmat ääniharavat jäävät pois ja uusia saattaa olla vaikea saada tilalle. Onneksi meillä demareilla on rohkeutta kohdata myös nämä haasteet ja kantaa rohkeasti vastuu. Ja mikäs sitä vastuuta on kantaessa jos lopputulos on hyvä. Eikä lopputulos voi olla huono kun me demarit olemme sitä sankoin joukoin toteuttamassa!
Itsekin tässä ajattelin näitä kuntaliitoksia eräänä päivänä ja totesin, että nehän ovat aivan loistojuttu, nimittäin ennen täältä Hämeenkoskelta oli Hämeenlinnaan matkaa 45 kilometriä mutta vuodenvaihteen jälkeen tuskin kymmentäkään! Vielä kun saataisiin vedettyä tuo Lahti vähän lähemmäksi, niin mikäs täällä Hämeenkoskella olisi elellessä!
Hyvää kesää kaikille!
Taas on se aika vuodesta kun tuhannet nuoret ympäri maata ovat päättäneet koulunsa ja suunnanneet katseensa kohti kesän erilaisia rientoja. Suvivirsi laulettiin viime viikonloppuna sadoissa kouluissa ympäri maata. Itse olin sitä laulamassa nyt kahdettatoista kertaa. Tämä kerta oli sikäli ikimuistoinen, että painoin myös valkolakin samassa juhlassa päähäni. Samaan aikaan sen teki kanssani noin 30 000 muuta nuorukaista ympäri Suomea.
Lehdet ovat kovasti hehkuttaneet meidän uusien ylioppilaiden koulu-urakan päättymistä ja sadoista ammattikouluista valmistuneet tuhannet opiskelijat ovat jääneet huomattavasti vähemmälle huomiolle. Mielestäni juuri nämä ammatillisen tutkinnon suorittaneet pitäisi huomioida erityisen tarkasti, sillä hehän ovat täysin valmiita aloittamaan työelämässä jo nyt. Heidän urakkansa koulumaailmassa on ihan oikeasti ohi, kun taas ylioppilailla se jatkuu vielä vuosia.
Nyt viikonloppuna onkin luvassa hieman toisenlaiset valmistujaiset. Silloin nimittäin valmistuu puolueellemme yksi puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja puoluesihteeri lukuisten kandidaattien joukosta. Takana on armoton, yli kahden kuukauden urakka, jonka aikana kokelaiden kyvyt ja osaaminen on mitattu erilaisissa paneeleissa ja keskustelutilaisuuksissa. Huomenna ratkeaa kenelle 350-jäseninen "tutkintolautakunta" antaa parhaat arvosanat ja valtakirjan puolueen johtoon. Valinta on vaikea mutta uskon, että viisaat puoluekokousedustajamme löytävät johtotehtäviin ne kaikkein parhaimmat.
Julkisuudessa on keskusteltu laajasti tulevasta puheenjohtajasta ja hänen persoonastaan. Toki siitä pitääkin keskustella mutta hiukan hirvittää, ettei kukaan ole juurikaan noteerannut sitä, että samassa kokouksessa valitaan myös varapuheenjohtajat ja puoluesihteeri. Erityisesti puoluesihteeri tulee olemaan tärkeässä asemassa puolueen järjestöllisen- ja käytännön työn tekemisessä. Mielestäni kokousedustajien tuleekin kiinnittää erityistä huomiota kaikkein pätevimmän puoluesihteerin valitsemiseen, sillä hänhän sitä arkista aherrusta puolueessa johtaa, joka meille rivijäsenille tuntuu olevan kaikkein tärkeintä. On sikälikin hieman ihmeellistä, ettei puoluesihteeripeliä ole puolueemme osalta käyty julkisuudessa vaikka rakkaan Keskustan puoluesihteerikisaa seurattiin julkisuudessa hyvin tarkasti Keskustan tehdessä samaa valintaa viime puoluekokouksessaan.
Puoluesihteeri on myös se henkilö, joka yhdessä puoluejohdon kanssa luotsaa puoluettamme kohti seuraavia valmistujaisia, jotka ovat jo lokakuussa. Lokakuussa valmistuu nimittäin koko joukko kuntapäättäjiä jokaiseen Suomen kuntaan. Osittain puoluekokouksen tämän viikonlopun päätöksistä riippuu se, kuinka monta näistä valmistuvista kuntapäättäjistä on demareita.
Näissä lokakuun valmistujaisissa on meillä demareilla se etu, että erityisesti pienten kuntien kepulaiset pakoilevat nyt vastuutaan tulevista kuntaliitoksista ja jäävät pois valtuustoista. Suurimmat ääniharavat jäävät pois ja uusia saattaa olla vaikea saada tilalle. Onneksi meillä demareilla on rohkeutta kohdata myös nämä haasteet ja kantaa rohkeasti vastuu. Ja mikäs sitä vastuuta on kantaessa jos lopputulos on hyvä. Eikä lopputulos voi olla huono kun me demarit olemme sitä sankoin joukoin toteuttamassa!
Itsekin tässä ajattelin näitä kuntaliitoksia eräänä päivänä ja totesin, että nehän ovat aivan loistojuttu, nimittäin ennen täältä Hämeenkoskelta oli Hämeenlinnaan matkaa 45 kilometriä mutta vuodenvaihteen jälkeen tuskin kymmentäkään! Vielä kun saataisiin vedettyä tuo Lahti vähän lähemmäksi, niin mikäs täällä Hämeenkoskella olisi elellessä!
Hyvää kesää kaikille!
e mërkurë, 16 prill 2008
Hesarin puoluesihteerikannanotto(ko)?
16.4.2008 klo 21.24 Suora lainaus Helsingin Sanomien internet-sivuilta:
"Muita puoluesihteeriehdokkaita ovat Ari Korhonen, Säde Tahvanainen, Esko Raato ja Antti Lindtman."
Mahtaakohan HS tällä jutulla ottaa kantaa Uudenmaan demareiden ehdokasasetteluun? Itse en kuitenkaan lähtisi tätäkään juttua allekirjoittamaan...
"Muita puoluesihteeriehdokkaita ovat Ari Korhonen, Säde Tahvanainen, Esko Raato ja Antti Lindtman."
Mahtaakohan HS tällä jutulla ottaa kantaa Uudenmaan demareiden ehdokasasetteluun? Itse en kuitenkaan lähtisi tätäkään juttua allekirjoittamaan...
e martë, 18 mars 2008
Ylioppilaskirjoituksia ja päivän politiikkaa
Tervehdys!
Pahoitteluni etten ole ehtinyt päivittää blogiani vähään aikaan. Ylioppilaskirjoitukset kun sotkevat pahasti muuta elämää. Kirjoitukset alkoivat vähän kehnosti kun sattui niin, että menin äidinkielen koetta edeltäneenä perjantaina käymään isäni luona Lammilla ja join siellä hieman tavallista vesijohtovettä. Seuraavana päivänä luin sitten HS:n sivuilta, että Lammin vesijohtovedestä on tehty valituksia ja että vettä kehotetaan keittämään ennen juomista. Samassa yhteydessä, kuten myöhemminkin julistettiin, että siitä ei ole aiheutunut minkäänlaisia terveyshaittoja. Nukuttuani kolme tuntia sunnuntain ja maanantain välisenä yönä varsin ikävän vatsataudin kourissa, olin täysin samaa mieltä siitä, että Lammin vesijohtovesi ei tosiaankaan aiheuta terveyshaittoja. Samoin varmasti ajatteli se pitkä jono ihmisiä Lammin terveysasemalla, jotka olivat kuulemma kaikki vatsataudissa, jostain kumman syystä. No kirjoituksissa sitten pinnistelin 6 tuntia oksentamatta. Jos uskoisin erilaisiin salaliittoteorioihin, epäilisin varmasti syytä siihen, että seuraavana päivänä Lammin vesijohtoverkon kantaputki halkeaa ulkoilman ollessa +3 astetta. (Yleensähän putket halkeilevat kovalla pakkasella) Mutta kun en usko niin en usko.
Ja joku vielä sanoo, että täällä maaseudulla on tylsää!
Paitsi kirjoitukset, myös eritavoin aktiivinen loppuvuosi alkaa näkyä jo meikäläisenkin jokapäiväisessä elämässä. Demarinuorten liittokokouksen tiimoilta esiin on tullut paljon ihmisiä, jotka joukolla pyrkivät liiton johtotehtäviin tulevalle kaudelle. Puheenjohtajakisaankin on ilmoittautunut jo kolme ehdokasta. Itse olen ilmaissut oman henkilökohtaisen kantani, joka on luettavissa Heta Välimäen netti sivuilla. Mielestäni Heta on hoitanut hommansa varsin tyylikkäästi, joten annan siunaukseni hänen jatkopyrkimyksilleen. Myös minulta on kyselty omia pyrkimyksiäni niin täällä blogi-maailmassa kuin muuallakin. Sanottakoon nyt tässä vaiheessa vaikka niin, että olisin kiinnostunut liiton varapuheenjohtajan paikasta, mikäli kannatusta löytyy. Piirimme kevätkokous on vasta 27. päivä, jolloin selviää onko tukea odotettavissa sitä kautta. Ilman oman piirini tuke nimittäin en aio kisaan lähteä.
Puoluekokouskin puskee päälle kovaa vauhtia. Puheenjohtajakisaan on puolueen puolelta ilmoittautunut jo 9 ehdokasta, joista oma suosikkini on Tarja Filatov. Myös puoluesihteerikisa käy jo melko kuumana ja sinnekin alkaa ehdokkaita ilmaantua. Puoluesihteerisuosikkiani en ole vielä löytänyt mutta Ari Korhonen ja Antti Lindman olisivat kumpainenkin melko hyvältä kuulostavia vaihtoehtoja. Ainiin! Heinolan, Hartolan, Asikkalan, Padasjoen ja Hämeenkosken Demarit! Muistakaa käyttää äänenne viisaasti puoluekokousedustajien vaalissa. Numerolla 4 kilpailee edustajan paikasta nuori hämeenkoskelainen abiturientti Miikka Lönnqvist.
Kunnallisvaalitkin ovat kaiken aikaa tämän nuoren kunnallisjärjestön puheenjohtajan sydämessä. Uskokaa tai älkää niin ehdokashankinta täällä Suomen kokoomuslaisimmassa kunnassa on kohtuullisen kinkkistä. Kunnallisvaalien jälkeen Hämeenkoski on Suomen sosialidemokraattisin kunta! - Toivossa on ainakin hyvä elää.
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin,
Kunnioittavasti
Toveri Lönnqvist
Pahoitteluni etten ole ehtinyt päivittää blogiani vähään aikaan. Ylioppilaskirjoitukset kun sotkevat pahasti muuta elämää. Kirjoitukset alkoivat vähän kehnosti kun sattui niin, että menin äidinkielen koetta edeltäneenä perjantaina käymään isäni luona Lammilla ja join siellä hieman tavallista vesijohtovettä. Seuraavana päivänä luin sitten HS:n sivuilta, että Lammin vesijohtovedestä on tehty valituksia ja että vettä kehotetaan keittämään ennen juomista. Samassa yhteydessä, kuten myöhemminkin julistettiin, että siitä ei ole aiheutunut minkäänlaisia terveyshaittoja. Nukuttuani kolme tuntia sunnuntain ja maanantain välisenä yönä varsin ikävän vatsataudin kourissa, olin täysin samaa mieltä siitä, että Lammin vesijohtovesi ei tosiaankaan aiheuta terveyshaittoja. Samoin varmasti ajatteli se pitkä jono ihmisiä Lammin terveysasemalla, jotka olivat kuulemma kaikki vatsataudissa, jostain kumman syystä. No kirjoituksissa sitten pinnistelin 6 tuntia oksentamatta. Jos uskoisin erilaisiin salaliittoteorioihin, epäilisin varmasti syytä siihen, että seuraavana päivänä Lammin vesijohtoverkon kantaputki halkeaa ulkoilman ollessa +3 astetta. (Yleensähän putket halkeilevat kovalla pakkasella) Mutta kun en usko niin en usko.
Ja joku vielä sanoo, että täällä maaseudulla on tylsää!
Paitsi kirjoitukset, myös eritavoin aktiivinen loppuvuosi alkaa näkyä jo meikäläisenkin jokapäiväisessä elämässä. Demarinuorten liittokokouksen tiimoilta esiin on tullut paljon ihmisiä, jotka joukolla pyrkivät liiton johtotehtäviin tulevalle kaudelle. Puheenjohtajakisaankin on ilmoittautunut jo kolme ehdokasta. Itse olen ilmaissut oman henkilökohtaisen kantani, joka on luettavissa Heta Välimäen netti sivuilla. Mielestäni Heta on hoitanut hommansa varsin tyylikkäästi, joten annan siunaukseni hänen jatkopyrkimyksilleen. Myös minulta on kyselty omia pyrkimyksiäni niin täällä blogi-maailmassa kuin muuallakin. Sanottakoon nyt tässä vaiheessa vaikka niin, että olisin kiinnostunut liiton varapuheenjohtajan paikasta, mikäli kannatusta löytyy. Piirimme kevätkokous on vasta 27. päivä, jolloin selviää onko tukea odotettavissa sitä kautta. Ilman oman piirini tuke nimittäin en aio kisaan lähteä.
Puoluekokouskin puskee päälle kovaa vauhtia. Puheenjohtajakisaan on puolueen puolelta ilmoittautunut jo 9 ehdokasta, joista oma suosikkini on Tarja Filatov. Myös puoluesihteerikisa käy jo melko kuumana ja sinnekin alkaa ehdokkaita ilmaantua. Puoluesihteerisuosikkiani en ole vielä löytänyt mutta Ari Korhonen ja Antti Lindman olisivat kumpainenkin melko hyvältä kuulostavia vaihtoehtoja. Ainiin! Heinolan, Hartolan, Asikkalan, Padasjoen ja Hämeenkosken Demarit! Muistakaa käyttää äänenne viisaasti puoluekokousedustajien vaalissa. Numerolla 4 kilpailee edustajan paikasta nuori hämeenkoskelainen abiturientti Miikka Lönnqvist.
Kunnallisvaalitkin ovat kaiken aikaa tämän nuoren kunnallisjärjestön puheenjohtajan sydämessä. Uskokaa tai älkää niin ehdokashankinta täällä Suomen kokoomuslaisimmassa kunnassa on kohtuullisen kinkkistä. Kunnallisvaalien jälkeen Hämeenkoski on Suomen sosialidemokraattisin kunta! - Toivossa on ainakin hyvä elää.
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin,
Kunnioittavasti
Toveri Lönnqvist
e martë, 4 mars 2008
e diel, 10 shkurt 2008
Oodi Eerolle
Tänään hieman ennen kolmea iltapäivällä putosi pommi politiikan taistelutantereelle. Puolueemme puheenjohtaja Eero H. teki miehen työn vailla vertaa.
Jäämällä pois puheenjohtajan paikalta ja ottamalla vastuun vaalitappiosta hän teki historiaa. Teollaan hän asetti liikkeemme, omien haaveidensa ja pyrkimystensä edelle. Teollaan hän viitoitti tietä puolueemme uudistusprosessille ja kunnallisvaalivoitolle.
Paljon pahoja puheita on miehestä kuultu mutta viimeistään tämä päivä osoitti nämä puheet täysin turhiksi. Kyseessä on valtiomies isolla V:llä.
Vielä kerran, kiitos Eero! Tällaista rohkeutta liikkeemme tarvitsee!
Jäämällä pois puheenjohtajan paikalta ja ottamalla vastuun vaalitappiosta hän teki historiaa. Teollaan hän asetti liikkeemme, omien haaveidensa ja pyrkimystensä edelle. Teollaan hän viitoitti tietä puolueemme uudistusprosessille ja kunnallisvaalivoitolle.
Paljon pahoja puheita on miehestä kuultu mutta viimeistään tämä päivä osoitti nämä puheet täysin turhiksi. Kyseessä on valtiomies isolla V:llä.
Vielä kerran, kiitos Eero! Tällaista rohkeutta liikkeemme tarvitsee!
e premte, 18 janar 2008
Maaseudun kehittämispolitiikkaa Keskustalaisittain
Kyllähän taas lähti aamu mukavasti käyntiin kun pääsi lukemaan tuoreita uutisia HS:n sivuilta. Politiikka osiosta silmiini sattui juttu, jonka mukaan Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) luopuisi mielellään linja-auto vuoroista haja-asutusalueella. Kyllähän on taas hyvä idea! Vaihtoehtona Vehviläinen esittää takseja ja pikkubusseja. En usko että kovinkaan monella kuntani vanhuksella olisi varaa maksaa yli 50€ suuntaansa käydessään Lahden markkinoilla joka kuun ensimmäinen keskiviikko, taksilla!
Onpahan taas varsinaista maaseudun hyvinvoinnin edistämispolitiikkaa ja desentralismia keskustalta!
Onpahan taas varsinaista maaseudun hyvinvoinnin edistämispolitiikkaa ja desentralismia keskustalta!
Abonohu te:
Postimet (Atom)
