e enjte, 8 nëntor 2007

Matkalla sosialidemokraattiseen puolueeseen

Viime sunnuntaina järjestettiin Hämeenlinnassa sosialidemokratian suuntaa ja tulevaisuutta käsittelevä seminaari, jossa oli useita tasokkaita alustajia. Keskustelu oli erittäin rikasta ja korkeatasoista. Itse sain kunnian toimia tilaisuudessa puheenjohtajana.

Susanna Rahkonen mainitsi omassa alustuksessaan idean SDP:n matkaesitteestä. Hän sanoi näin: “Mekin voisimme perätä SDP:n matkaesitettä. Millaisesta pakettimatkasta on kyse ja minne olemme menossa? Kuuhun kenties? Tavoitteet kannattaa asettaa korkealle, joten kannatan sitä.” Itse kehittelin päässäni ajatusta vielä hieman pidemmälle. Mitä tällaisessa matkaesitteessä lukisi jos sellainen kirjoitettaisiin?

Ensimmäisenä varmasti kerrottaisiin matkan varaamisesta eli liittymisestä SDP:hen. Mitä me siitä kertoisimme? Mistä matka ensinnäkin varataan? Kokoomuspuolueeseen voi liittyä tekstiviestillä mutta SDP:hen haluavan tulee anoa jäsenyyttä jostakin paikallisosastosta, jonka yhteystietojen saaminen saattaa olla työn ja tuskan takana.

Kun matka on saatu varattua, täytyy jotenkin päästä matkalle mukaan. Useinkaan ei tarjoudu muuta mahdollisuutta mennä mukaan kuin saapua osaston kokoukseen, jossa ei kuitenkaan tehdä kovinkaan usein politiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan käsitellään talousarviota ja toimintasuunnitelmia. Onko talousarvioiden ja toimintasuunnitelmien käsittely syy liittyä puolueeseen? Pelkäänpä ettei se sitä kovinkaan usein ole. Sitten kun vihdoin koittaa se hetki kun politiikan suuria linjoja vedetään puoluekokouksessa, on tavallisen rivijäsenen pääseminen sinne lähes mahdotonta. Ihmiset haluavat vaikuttaa puolueen kautta ja heille on tarjottava mahdollisuus vaikuttaa. Johonkin muuhunkin kuin talousarvioihin ja toimintasuunnitelmiin.

On kuitenkin yksi hetki jolloin uusia matkalaisia houkutellaan matkaan mukaan. Tämä hetki on neljän vuoden välein ja se hetki on juuri nyt. Kunnallisvaalien ehdokaslistat täytyy saada täyteen ja silloin uusia jäseniä kyllä etsitään joka paikasta. Luulenpa että myös ehdokkaiden löytäminen helpottuisi, mikäli jäseneksi liittyminen ja toimintaan mukaan tuleminen olisi helpompaa.

Täytyy toki tunnustaa että minä, 18-vuotias hämeenkoskelainen pikkupoika, olen saanut kyllä kokea monenlaista uutta ja avartavaa nyt jo 3 vuotta kestäneellä matkallani puolueessamme. Olen tänä aikana kuitenkin kiinnittänyt huomiota myös joihinkin epäkohtiin, joita yritin tuossa edellä hieman valottaa.

Tällä hetkellä matkaa SDP:hen voitaisiin suositella lähinnä omatoimimatkaajille, jotka saattavat nähdä vaivaa matkalle pääsemiseksi mutta eiköhän tehdä porukalla SDP:stä oikein kunnon seuramatka, jolle kaikki pääsevät ja jossa matkaohjelmansa ja sitoutumisensa toimintaan saa päättää itse!

Teksti on julkaistu Viikko-Häme -lehden Yhteiset asiat -palstalla 8.11.2007